Täyttö- ja täydennykasvit eli fillerit

Täydennyskasveilla, eli fillereillä tarkoitetaan sellaisia kasveja, joita käytetään tukemaan muuta kasvustoa. Tällaiset fillerit ovat pääosin yksi- tai kaksivuotisia, suhteellisen matalakasvuisia maanpeittokasveja. Tyypillistä tällaisille kasveille on nopea kasvuaika, sekä levittäytyminen. Fillerit eivät kuitenkaan syrjäytä olemassa olevaa kasvustoa vaan toimivat niille tukena, sekä suojana. Nämä pääosin maanmyötäiset kasvilajit ehkäisevät eroosiota, rikkakasvien kasvua ja maankosteuden haihtumista.

Fillerit sopivat lähes kaikenlaisille kasvualustoille, erityisesti luonnonmukaisesti tehdyille viheralueille. Niillä on tapana kasvaa sopiviin koloihin ja täyttää kasvuston joukossa olevia välejä, viemättä elintilaa muulta kasvustolta.

Monen hyvän täydennyskasvin salaisuus piilee niiden lyhytikäisyydessä ja erinomaisessa siementuotannossa. Valitset sitten yksi- tai kaksivuotisia fillereitä, tulet nauttimaan kyseisten lajien kukkaloistosta myös tulevina vuosina johtuen niiden nopeasta siementuotannosta.

Erinomaisia yksivuotisia fillereitä ovat mm. kehäkukat, erilaiset unikot, kamomillasaunio, tilli ja rypsi. Kaksivuotiset kasvit tekevät ensimmäisenä kesänä vain lehtiruusukkeen ja kukkivat toisena vuotena. Niiden lisääntymisessä mahdolliset välivuodet kompensoituvat ajan myötä runsaan siementuotannon myötä, joka tekee niistä erinomaisia fillereitä. Hyviä kaksivuotisia täydennyskasveja ovat esimerkiksi purppuratulikukka, sormustinkukka, kumina ja puistolemmikki. On olemassa muutamia monivuotisia kasvilajeja, jotka soveltuvat fillereiksi niiden lyhyen kasvukauden vuoksi. Esimerkiksi valkovuokko ja karhunlaukka eivät vie ylimääräistä elintilaa muulta kasvustolta ja ne katoavat näkyvistä kasvukauden päätyttyä.

Viheralueen suunnittelussa olisi hienoa pyrkiä huomioimaan fillereiden käyttö tai vastaavasti kasvustoa suojaavan niittyheinäseoksen käyttö. Käyttämällä luonnosta löytyviä täydennyskasvilajeja, autat ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja tarjoat ravintoa elintärkeille pölyttäjille.

Kukkaniittyjä on kaikenkokoisia, muutamasta neliöstä jopa tuhansiin. Kylväminen tapahtuu joko alkukeväällä, kun maa on pysyvästi yli +6 asteen yläpuolella tai syksyllä elo-syyskuussa ennen routaa. Siemeniä ei koskaan peitetä ja ne viihtyvät parhaiten köyhässä maaperässä.

Tästä tutustumaan valikoimaamme!

Lähteet:

Viherympäristöliiton julkaisu 01/2020

Samankaltaiset artikkelit

  • Kukkaniityn perustaminen ja hoito

    Hyödyntämällä niittykukkia ympäristössä, vähennät viheralueiden hoitotarvetta samalla pienentäen ympäristövaikutuksia. Kukkaloiston lisäksi, autat myös luonnon monimuotoisuuden jatkuvuutta. Kukkaniitty vaatii vähän hoitoa, tietenkin riippuen sään muutoksista. Ennen kukkaniityn perustamista Kylvettävä alue muokataan ja rikkaruohot kitketään tai poistetaan. Tässä vaiheessa rikkaruohojen torjunta on helpompaa, kun ei tarvitse varoa kukkien taimia. Pahasti rikkaruohojen valtaamalla alueella voidaan harkita pintamaan poistoa…

  • Kylvä kukkaniitty – autat elintärkeitä pölyttäjiä

    Pölyttyminen tarkoittaa kasvin kukan hedelmöittymistä sopivan kasvin siitepölyllä. Pölytys voi tapahtua eri tavoin, sillä kasvit voivat olla itse- tai ristipölytteisiä. Itsepölytteinen kasvi hedelmöittyy omaa siitepölyään käyttäen, kun taas ristipölytteinen tarvitsee toisen kasvin siitepölyä hedelmöittyäkseen. Hedelmöittyessään kasvin kukka kuihtuu ja sen tilalle kehittyy siemenaihe, josta kasvaa esimerkiksi hedelmä tai marja. Mehiläislajien on arvioitu pölyttävän noin 75-85…

  • Urbaani ympäristö ja luonnonkukat

    Urbaani ympäristö ja luonnonkukat sopivat hyvin yhteen. Kaupunkiympäristöön voi helposti lisätä vehreyttä ja kukkaloistoa. Suurin osa luonnonkasveista viihtyykin vähäravinteikkaassa, jopa karussa maaperässä. Kaupunkien puisto-alueilla näkyy jo jonkin verran perustettuja kukkaniittyjä. Viheralueiden muuttaminen kukkaniityksi, sekä luonnonkukkien ja suojaheinien käyttö nurmialueen sijaan vähentää viheralueiden jatkuvaa hoitotarvetta. Lisäämällä luonnonkukkien määrää, voit samalla auttaa luonnon monimuotoisuudelle elintärkeiden pölyttäjien ravinnonsaantia….

  • Luonnonkukkien taimikasvatus

    Luonnonkukkien taimikasvattaminen on mahdollista lähes kaikkien lajien osalta. Taimikasvatusta kannattaa harkita erityisesti jos siemeniä on vähän tai haluat istuttaa tietyt lajikkeet eri paikkoihin. Kylvö onnistuu tässä tapauksessa varmimmin kylmänä vuodenaikana marraskuun ja helmikuun välillä. Miten taimikasvatus tapahtuu käytännössä? Siemenet kannattaa kylvää pieniin ruukkuihin tai potteihin, jolloin pakkasia tulisi riittää vielä n. 1-2 kk ajan. Paras…

  • Siementen kylmäkäsittely

    Siementen kylmäkäsittely, mitä tällä tarkoitetaan ja miten se tehdään? Useat puutarha- ja luonnonkasvien siemenet vaativat pakkasta itääkseen, eli ns. luonnollisen kylmäkäsittelyn. Tällaisten kasvien siemenet kannattaa kylvää maahan alkukeväällä tai syksyllä, jotta ne saavat tarvitsemansa luonnollisen käsittelyn. Tällöin maassa riittää kosteutta ja yöt ovat viileitä. Myös osa luonnonkukkien siemenistä, etenkin perennat, tarvitsevat kylmäkäsittelyn ennen kylvämistä. Tällä…