Täydennyskasveilla, eli fillereillä tarkoitetaan sellaisia kasveja, joita käytetään tukemaan muuta kasvustoa. Tällaiset fillerit ovat pääosin yksi- tai kaksivuotisia, suhteellisen matalakasvuisia maanpeittokasveja. Tyypillistä tällaisille kasveille on nopea kasvuaika, sekä levittäytyminen. Fillerit eivät kuitenkaan syrjäytä olemassa olevaa kasvustoa vaan toimivat niille tukena, sekä suojana. Nämä pääosin maanmyötäiset kasvilajit ehkäisevät eroosiota, rikkakasvien kasvua ja maankosteuden haihtumista.
Fillerit sopivat lähes kaikenlaisille kasvualustoille, erityisesti luonnonmukaisesti tehdyille viheralueille. Niillä on tapana kasvaa sopiviin koloihin ja täyttää kasvuston joukossa olevia välejä, viemättä elintilaa muulta kasvustolta.
Monen hyvän täydennyskasvin salaisuus piilee niiden lyhytikäisyydessä ja erinomaisessa siementuotannossa. Valitset sitten yksi- tai kaksivuotisia fillereitä, tulet nauttimaan kyseisten lajien kukkaloistosta myös tulevina vuosina johtuen niiden nopeasta siementuotannosta.
Erinomaisia yksivuotisia fillereitä ovat mm. kehäkukat, erilaiset unikot, kamomillasaunio, tilli ja rypsi. Kaksivuotiset kasvit tekevät ensimmäisenä kesänä vain lehtiruusukkeen ja kukkivat toisena vuotena. Niiden lisääntymisessä mahdolliset välivuodet kompensoituvat ajan myötä runsaan siementuotannon myötä, joka tekee niistä erinomaisia fillereitä. Hyviä kaksivuotisia täydennyskasveja ovat esimerkiksi purppuratulikukka, sormustinkukka, kumina ja puistolemmikki. On olemassa muutamia monivuotisia kasvilajeja, jotka soveltuvat fillereiksi niiden lyhyen kasvukauden vuoksi. Esimerkiksi valkovuokko ja karhunlaukka eivät vie ylimääräistä elintilaa muulta kasvustolta ja ne katoavat näkyvistä kasvukauden päätyttyä.
Viheralueen suunnittelussa olisi hienoa pyrkiä huomioimaan fillereiden käyttö tai vastaavasti kasvustoa suojaavan niittyheinäseoksen käyttö. Käyttämällä luonnosta löytyviä täydennyskasvilajeja, autat ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja tarjoat ravintoa elintärkeille pölyttäjille.
Kukkaniittyjä on kaikenkokoisia, muutamasta neliöstä jopa tuhansiin. Kylväminen tapahtuu joko alkukeväällä, kun maa on pysyvästi yli +6 asteen yläpuolella tai syksyllä elo-syyskuussa ennen routaa. Siemeniä ei koskaan peitetä ja ne viihtyvät parhaiten köyhässä maaperässä.
Tästä tutustumaan valikoimaamme!
Lähteet:
Viherympäristöliiton julkaisu 01/2020