Niittykukkien kasvupaikkoja

Kuivuus, kosteus ja valoisuus vaikuttavat niittykukkien menestymiseen

Tuoreet ja kuivat niityt

Tuore niitty, ei liian kuiva eikä liian märkä kasvupaikka

Tuore eli normaali niitty. Maassa on peruskosteutta, mutta niitty saattaa keskikesällä olla kuiva. Tuoreella niityllä kasvillisuus on rehevähköä.

Tuore niitty menestyy paikoilla, missä maaperä on kuivahko tai tuore. Keskikesän kuiva jakso jää suhteellisen lyhyeksi. Kasveilla on kosteutta saatavilla, mutta maaperä ei kuitenkaan ole märkä. Kasvien kannalta kasvuolot ovat ihanteelliset, joten tuore niitty kasvaa ja kukkii rehevänä.

Tuore niitty voi sijaita auringossa tai puolivarjossa. Niityn valoisuus vaikuttaa niittykukkien lajistoon. Auringossa ja kuivissa kohdissa voi löytää ketomaista kasvillisuutta. Puolivarjossa ja kosteissa painanteissa viihtyvät metsä- ja lehtoniittyjen lajit tai jopa kostean niityn kukat.

Tuore niitty runsaine kukkineen on sopiva entisille pelto- ja joutomaille. Multavat ja savipitoiset pellot ovat ravinteiltaan reheviä.

Kuiva niitty tai keto on kuivien paikkojen niitty

Keto on aurinkoinen, paahteinen ja kuiva. Keto kukkii runsaasti, vaikka ravinteita on niukasti. Kuiva niitty on ravinteikkaampi, mutta kuivuus pitää kasvit matalina.

Keto on kuivalla paikalla oleva kukkaniitty. Maaperä voi olla hiekkapitoinen, multava tai savipitoinen. Hiekkapitoinen maa on ravinteiltaan karu kasvupaikka. Multava tai savipitoinen maa on puolestaan ravinteinen. Kuiva keto on kasvillisuudeltaan matalaa tai matalahkoa kasvupaikan ravinteisuuden mukaan.

Kuiva keto sopii hiekka- ja sorapitoisille maille, rinnekedoksi tai tieluiskiin. Kuiva niitty voi olla pelto- tai joutomaalla.

viherkatot, matalat kalliokedot

Kallioilla on ohut maakerros. Kasvupaikka on erittäin kuiva, paahteinen ja karu. Sadevesi haihtuu nopeasti. Kasvillisuus on harvaa.

Kallioketo on alkuperäisiä luonnonniittyjä. Luonnonniityt syntyvät paikoille, missä puiden kasvu on estynyt tavalla tai toisella. Kallio on kuiva ja kuuma. Ohut kasvualusta ei tarjoa puille riittävästi ravinteita.

Kallion harva puusto ei varjosta. Valoisat paikat ovat sen sijaan oivallisia kasvupaikkoja ketokukille. Valossa viityvät ketokukat kukkivatkin runsaina. Paahteisimmille kallioille sopivat esimerkiksi keltamaksaruoho, kangasajuruoho, isomaksaruoho, ketoneilikka, keto-orvokki ja kissankäpälä.

Kallion varjoisat pohjoisrinteet ja kosteammat painanteet sopivat kuivien ketojen kasveille, kuten mäkitervakko, kultapiisku, mäkikuisma ja kissankello.

Metsäniityt

Metsäniitty saa auringonvaloa havupuiden tai rakennusten lomitse. Metsäniitty on ravinteikas, mutta neulaskarike happamoittaa maata.

Metsäniitty on havupuiden tai rakennusten varjostama niitty. Metsäniitty on aukealla paikalla, joten niittykukat saavat hajavaloa. Suoraa auringonvaloa niitylle pääsee vain osan aikaa päivästä. Havupuiden neulaskarike happamoittaa maata. Maapohjan kosteuden mukaan metsäniitty on joko kuiva metsäniitty tai tuore metsäniitty.

Tuore metsäniitty kasvaa rehevänä. Varjoisimmissa kohdissa niittykukkien seassa kasvaa metsäkukkia. Aurinkoisimmissa paikoissa viihtyvät tuoreen niityn kukat.

Kuiva metsäniitty on hapan ja kuivahko kasvupaikka. Kuivan metsäniityn kasvillisuus jää matalammaksi ja harvemmaksi kuin tuoreella metsäniityllä. Aurinkoisimmista kohdista voi löytää kuivien niittyjen kukkia.

Rinnekedot

Harjuketo on kuiva ja karu. Maa on hiekkaa tai moreenia. Harjuketo on mäntypuiden tai rakennusten varjostama. Neulaskarike happamoittaa maata. 

Rinneketo sijaitsee yleensä hiekka- tai kangasmaalla. Se on kuiva, sillä hiekkapitoinen maa läpäisee vettä. Vesi vie ravinteet kasvien ulottumattomiin. Rinneketo onkin ravinteiltaan usein karu kasvupaikka. 

Rinneketo on kasvillisuudeltaan matalaa ja osittain harvaa. Aurinkoisissa ja paahteisissa kohdissa viihtyvät kallioketojen kasvit. Varjoisimmissa kohdissa kasvaa kuivan niityn tai kuivan metsäniityn kukkia.

Rinneketo sopii kaikille hiekka- ja sorapitoisille maille, rinnekedoksi tai karuille tieluiskille. Se saa suoraa auringonvaloa ainakin osan aikaa päivästä.

Kosteat niityt ja rantaniityt

Kostea niitty, maaperässä on kosteutta koko kasvukauden ajan

Kostean niityn maaperässä on peruskosteutta läpi kesän. Kasvusto on rehevää ja korkeaa. Tulvaniitylle nousee kevättulva, tai sadevesi jää hitaasti kuivuviksi lammikoiksi.

Kostea niitty on maaperältään kosteahko koko kesän ajan. Niitty ei kuitenkaan ole aivan märkä kuten rantaniityt. Kostea niitty voi olla lähteiden ympäristössä, tai niitty saa pohjakosteutta matalien vesistöjen lähistöllä.

Kostea niitty on ravinteinen kasvupaikka ja kukat kasvavat rehevinä. Maapohja on aina kasvillisuuden peitossa. Kasvien välillä on kova kilpailu.

Kosteiden niittyjen kasvillisuus sopii reheville ja tuoreille peltomaille tai valuvesien suotopaikoille.

Tulvaniitty on ajoittain tulvan alla ja ajoittain maa kuivuu

Tulvaniitty on osan aikaa kostea ja kuivuu välillä. Tulvaniityn kasvillisuuteen vaikuttaa tulvien kestoaika. Jos tulvat kestävät kauan tai niitä esiintyy usein, tulvaniitylle sopivat kostean niityn ja rantaniityn kasvit. Jos tulvat jäävät lyhytaikaisiksi, tulvaniityllä viihtyy paremmin tuoreen niityn kasvillisuus.

Tulvavesi tuo ravinteita, joten tulvaniityn kasvillisuus on rehevää. Aurinkoisella ja nopeasti kuivuvilla kohdilla vallitsee tuoreen niityn kasvillisuus. Tulvaniityn painanteissa kasvaa kosteiden niittyjen kukkia.

Tulvaniittyjen kukat sopivat ojien reunamille, vesien suokentille, sadevesien keruualueille ja niittyjen kosteisiin painanteisiin.

Rantaniitty

Rantaniitty voi saada kosteutta koko kesän ajan, mutta se kestää myös ajoittaista kuivumista ja paahdetta. Maa on ravinteinen ja muheva. Kasvillisuus on rehevää. Niitty voi olla aurinkoinen tai puoliaurinkoinen, puuston/rakennusten varjostama.

Rantaniitty, vettä on kasvien ulottuvilla koko kesän ajan

Lähellä vesirajaa rantaniitty on märkä ja niityllä on vesikasveja niittykukkien seassa. Kauempana rannasta niitty muuttuu kuivemmaksi varsinkin jos ranta nousee jyrkästi.

Rantaniitty on ravinteinen ja rehevä kasvupaikka. Rantaniityn pohjamaa on aina kasvillisuuden peitossa. Kasvien välillä on kova kilpailu. Rantaniittyjen kasvit ovat sopeutuneet kasvamaan niin auringossa kuin puolivarjossakin.

Rantaniittyjen kasvillisuus sopii rantojen lisäksi ojien pohjille, lammikoiden ja lähteiden reunamille. Rantaniittyjen kukkia käytetään perennapenkeissä, missä on muheva ja ravinteinen maaperä.

matala kukkaketo ja kukkiva nurmi

Kukkanurmi on kuivahko tai tuore niitty. Kasvilajisto kestää niittoa ja kulutusta. Kukkanurmessa on heiniä ja kukkia. Kukkanurmelle sopivat matalat ja säännöllistä leikkuuta kestävät niittykukat. Sekoittamalla matalaa suojaheinää ja Matala kukkaketo-seosta tai matalia pihakasveja, saat kauniin lopputuloksen.

Matala kukkaketo on piha-alueen kuiva niitty. Pihaketo on kasvupaikkana karu esim. sellainen kohta, missä nurmikko kuivuu ja kellastuu keskellä kesää.

Kukkanurmi sopii pihan kulkuteille ja leikkikentille. Pihaketo ja pihaniitty annetaan kasvaa ja kukkia.

Maanpeitekasvit

Maanpeitekasveiksi sopivia matalia niittykukkia. Korkeilla kasveilla on maan pintaa hyvin

Maanpeitekasveilla on maanpintaa peittävä lehtiruusuke. Maanpinnan pimentävät lehdet estävät rikkaruohojen kasvua. Maanpeitekasvien kukkavarsi voi olla matala tai korkea.

Maanpeitekasveja on sekä kuiville että tuoreille kasvupaikoille. Kalliokasveissa on paljon matalia maanpeitekasveja kuiville paikoille. Tuoreille ja kosteille niityillä kasvu on rehevää. Matalia maanpeitekasveja rehevämmille paikoille ovat esim. niittyhumala ja luhtalemmikki.