Luonnonkukkia värikasveina ja kasvivärjäys

Kotimaisten niittykukkien joukossa on monia värjäykseen sopivia kasveja. Kukista, varresta ja juuresta saa eri värejä. Värin voimakkuuteen vaikuttavat mm. kasvin keruuajankohta ja kasvupaikka. Eri käsittelyillä samasta kasvin osasta voi saada useita värejä

Luonnonvärit sopivat parhaiten luonnon materiaaleille

Luonnonkasveista saaduilla väreillä värjätään luonnonkuituja, pääasiassa villaa, mutta myös silkkiä, puuvillaa ja pellavaa. Luonnonvärejä voi käyttää lankoihin, kankaisiin tai valmiisiin vaatteisiin. Tekstiilien ohella kasviväreillä värjäytyy paperi, puut ja nahka.

Värisävyt ovat vaihtelevia

Kasvivärin voimakkuuteen ja sävyyn vaikuttavat mm. kasvin kasvupaikka, maalaji, maan kosteus sekä paikkakunta. Sama kasvi värjää eri puolilla Suomea eri sävyin.

Myös valossa ja varjossa kasvavat kasvit värjäävät eri tavoin. Kukat antavat eniten väriä aurinkoisella ja kuivalla ilmalla. Kasvukauden ajankohta vaikuttaa värin voimakkuuteen. Varsinkin lehtien ja varsien värit ovat voimakkaimmillaan alkukesällä juuri ennen kukkimista. Sen sijaan kasvien juuria voi kerätä koko kesän.

Joistakin kasveista saadaan useita eri värejä: kukista, varsista, lehdistä ja juurista lähtee omat värinsä. Useimpia kasveja voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Lähes kaikista kasveista saa jotain väriä. Kaikki värit eivät kuitenkaan ole yhtä kestäviä vaan jotkut haalistuvat pesussa tai auringonvalossa.

Värin kiinnittäminen

Värjäyksen lopputulokseen vaikuttavat värjättävä materiaali ja väriaine. Väriaineiden kiinnittämistä varten kankaat joudutaan usein purettamaan. Tämä tarkoittaa värjättävän kuidun käsittelyä erilaisilla puretusaineilla, esim. rauta- ja kuparisulfaatit, tinakloridi, aluna tai vaikkapa etikka, sitruunahappo sekä ruoka- ja merisuolat. Myös joistakin kasveista saa puretusaineita. Eri puretteilla saa samasta värjäysmateriaalista hyvin erilaisia värejä ja värisävyjä.

Ahomatara, Vitmåra, Galium boreale
Juuresta ennen kukinta-aikaa saadaan tiilenpunaista väriä. Juuria voi säilyttää vuosia. Kasvista saadaan myös keltaisia, vihreitä ja ruskeita värjäysaineita. Ahomataraa on käytetty värjäämään villa punaiseksi.

Ahosuolaheinä, Bergsyra, Rumex acetosella
Suolaheinistä saa keltaista, tummanruskeaa ja myös mustaa ja vihreää. Siemenistä saa villaan punaisia värejä.

Kamomillasaunio, Kamomill, Matricaria recutita
Kasvista saa keltaista ja sinistä väriä.

Kanerva, Ljung, Calluna vulgaris
Kanervasta saa keltaisia ja ruskeaita sävyjä; kullan ja ruosteenväriä sekä vihreän eri sävyjä, kuten sammaleenvihreää, tummaa ruohonvihreää, sinivihreää sekä harmaan- ja mustanvihreää. Nuoresta kanervasta ennen kukintaa saa kirkkaan keltaista. Kanervan oksista vihreää, oranssia ja kullanväristä. Kukista saadaan kullan- tai ruosteenväristä. Kanervaa käytetty usein mm. nahan värjäykseen.

Kannusruoho, Gulsporre, Linaria vulgaris
Kannusruohon kukilla saa villan keltaiseksi. Kasvista saa myös oranssia, vihreää ja ruskea

Keltakurjenmiekka, Svärdslilja, Iris pseudocorus
Kukista saadaan keltaista väriainetta, lehdistä kirkkaanvihreää ja tummanviolettia. Juurista saa harmaata, tummansinistä ja mustaa. Juurista voi valmistaa mustetta. Aikanaan kasvia on käytetty nahkojen parkitsemiseen.

Keltamaite, Käringtand, Lotus corniculatus
Kasvista saa keltaista väriä.

Keltamatara, Gulmåra, Galium verum
Juurista saadaan tiilenpunaista, vaaleanpunaista, kellertävän vaaleanpunaista ja purppuranpunaista väriä. Juuret kerätään ennen kukintaa ja ne voi säilyttää vuosia. Kukista saa keltaista, kellertävän ja tummanvihreitä sävyjä. Lehdistä ja kukinnosta saa keltaista.

Keltapäivänkakkara, Keltakakkara, Gullkrage, Chrysanthemum segetum
Kasvista saa vihreää, keltaista ja ruskeaa.

Keltasauramo, Värisauramo, Färgkulla, Anthemis tinctoria
Tuoreista tai kuivatuista lehdistä saa keltaista, kirkkaankeltaista, kullankeltaista, oliivinvihreää ja oranssia. Kukista saadaan keltaista ja kullankeltaista. Koko kasvista saa vihreänkeltaista.

Ketohanhikki, Gåsört, Potentilla anserina
Lehdistä saadaan pehmeää keltaista.

Ketokaunokki, Piennarkaunokki, Väddklint, Centaurea scabiosa
Koko kasvin voi käyttää tuoreena tai kuivattuna. Siitä saadaan vaalea oliivinvihreä väri.

Keto-orvokki, Styvmorsviol, Viola tricolor
Keto-orvokin terälehdistä saa sinistä väriä villaan. Keto-orvokista saa myös vihreää ja himmeänkeltaista.

Kevätesikko, Gullviva, Primula veris
Kasvista saa keltaista.

Kielo, Liljekonvalj, Convallaria majalis
Kielosta saa vihreää ja keltaista.

Kultapiisku, Gullris, Solidago virgaurea
Värjäyksessä voidaan käyttää koko kasvin tuoreena tai kuivattuna. Värjäystä varten kasvin maan yläpuoliset osat kerätään ennen kukkimista tai kukkimisen aikaan. Väri tarttuu hyvin mm. villaan, silkkiin ja puuvillaan. Kultapiiskusta saa kullankeltaista, oliivinvihreää ja ruskeaa.

Käenkaali, Ketunleipä, Harsyra, Oxalis acetosella
Kasvista saa sinistä väriä.

Masmalo, Getväppling, Anthyllis vulneraria
Kasvista saa keltaista väriä.

Mesiangervo, Älggräs, Filipendula ulmaria
Koko kasvista saa keltavihreää. Juurista saa ennen kukkimista vaaleanruskeaa ja syksyllä mustaa. Juurista saa myös sinertävää väriä. Kukinnosta saa vihertävän keltaista, lehdistä ja varresta sinistä. Kasvin versoista voi saada mustaa.

Mustakaunokki, Svartklint, Centaurea nigra
Kukista saadaan vihertävää tai vaaleankeltaista väriä.

Mäkikuisma, Äkta johannesört, Hypericum perforatum
Kukinnoista sadaan keltaista, punaista, violettia ja purppuraa sekä beigeä. Kasvia on käytetty mm. villan värjäämiseen.

Mäkimeirami, Vild mejram, Origanum vulgare
Mäkimeiramin kukista saa pellavaan punaruskeaa ja villaan purppurahtavaa punaista.

Niittyhumala, Brunört, Prunella vulgaris
Kasvista saa vihreää.

Paimenmatara, Stormåra, Galium album
Koko kasvista saadaan keltaista väriä ja kuivatuista juurista punaista.

Pietaryrtti, Renfana, Tanacetum vulgare
Kasvista saa vihreää ja keltaista.

Piharatamo, Groblad, Plantago major
Kasvista saa kullanväriä.

Poimulehti, Daggkåpa, Alchemilla sp.
Poimulehteä voi kerätä värjäämiseen koko kesän ajan. Koko kasvista saadaan beigeä, sitruunankeltaista, oliivin- ja kellertävän vihreää. Lehdistä saadaan villaan keltainen tai vihreä väri.

Purtojuuri, Ängsvädd, Succisa pratensis
Purtojuuresta saa sinistä väriä.

Ranta-alpi, Strandlysing, Lysimachia vulgaris
Kasvista saa ruskeaa ja keltaista.

Rohtorasti, Häränkieli, Oxtunga, Anchusa officinalis
Juuresta saadaan verenpunaisesta vaaleanpunertavan ruskeaan väriä sekä harmaanvihreää.

Ruiskaunokki, Ruiskukka, Blåklint, Centaurea cyanus
Koko kasvista saa vihreänkeltaista. Terälehdistä voi puristaa sinistä mustetta. Ruiskaunokki värjää pellavan siniseksi, mutta väri ei ole kestävä.

Rätvänä, Blodrot, Potentilla erecta
Juuresta saa punaista. Varsista ja lehdistä saa keltaista ja ruskeaa. Kasvia on käytetty parkkina ja nahan värjäämiseen punaiseksi.

Siankärsämö, Rölleka, Achillea millefolium
Kukilla saa villan keltaiseksi. Koko kasvista saa oliivinvihreää, mustaa, harmaata ja kullan väriä.

Silkkiunikko, Kornvallmo, Papaver rhoeas
Kasvista saa punaista väriä.

Sudenmarja, Ormbär, Paris quadrifolia
Kasvista saa punaista väriä.

Särmäkuisma, Fyrkantig johannesört, Hypericum maculatum
Kukinnoista saa punaista väriä.

Ukontulikukka, Kungsljus, Verbascum thapsus
Kukista saa keltaista, vihreää ja ruskeaa. Kasvin kuivia varsia on upotettu vahaan ja käytetty kynttilöinä sekä tervaan kastettuna soihtuina.

Vuohenkello, Knölklocka, Campanula rapunculoides
Vuohenkellosta saa ruskeaa väriä.Väinönputki, Kvanne, Angelica archangelica
Lehdet värjäävät villan tumman vihreäksi.