Kukkaniityn perustaminen

Parhaan lopputuloksen saa tekemällä pohjatyöt huolellisesti ja olemalla kärsivällinen, lopullisen kukkaloiston näkee useimmiten muutaman vuoden päästä!

• Niityn perustamisen voi tehdä syksyllä tai keväällä, tärkeintä on huolehtia riittävästä aluskosteudesta. Kylvö kannattaa tehdä poutasäällä.
  • Monivuotiset siemenet tarvitsevat kylmäkäsittelyn, joka toteutuu helpoiten syyskylvön avulla, mutta siemenet voi kylvää myös keväällä maan ollessa riittävän kostea ja keskilämpötilan vielä alle +13 astetta. Suurin osa monivuotisista lajeista aloittaa kukinnan 2. tai 3. kesänä.
  •  Yksivuotiset siemenet kylvetään kevään aikana, niiden normaali itämisaika on 6-9 viikkoa. Jotkut lajit itävät paljon nopeammin jos kasvuolot ovat optimaaliset.
• Kukkaniityn perustamisessa kannattaa ottaa huomioon kasvupaikan valoisuus, maaperä ja kosteus. Luonnonkukat tarvitsevat pääosin valoa itääkseen. Kasvupaikka ja siihen sopivat kasvilajit tulee valita huolellisesti.
• Kylvettävä alue muokataan ja rikkaruohot kitketään tai poistetaan. Aluetta ei kannata lannoittaa, sillä yleisesti luonnonkasvit viihtyvät karussa ja hiekkapitoisessa maassa. Muokatun maan pintaan voidaan levittää 5-20 cm hiekkapitoista maata, heikkoravinteista multaa tai valmista kasvualustaa ja tarvittaessa kalkkia.
• Kylvön helpottamiseksi pienet kukkien siemenet sekoitetaan ämpärissä esimerkiksi hienojakoiseen hiekkaan tai rakeiseen kalkkiin. Yksi ämpärillinen valmista seosta riittää noin aarille (100m²).
• Siemenet kylvetään maan pintaan, eikä niitä peitetä.
• Kylvöaluetta kannattaa kastella tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan.

Viheralan myymälöistä löytyy erilaisia kasvualustoja kuluttaja-asiakkaille ja kasvualusta on myös helppo sekoittaa itse. Valitsethan sopivan kasvualustan valitsemiesi niittykukkalajien ja kylvöpaikan vaatimusten mukaisesti. Kasvualustan tulisi mieluiten olla niukka- tai keskiravinteinen, lannoittamaton ja seulottu.

Pieni siemenmäärä on helppo kylvää tasaisesti isolle alueelle, jos niittysiemenet sekoittaa väliaineeseen. Sopivia väliaineita ovat mm. hiekka, karkea kalkki. Kylvöseosta tarvitaan noin 10-20 litraa/100 m2.

Kylvö

Kylvä siemenet muokatun maan pintaan. Yleensä niittysiemenet vaativat valoa itääkseen! Maan pintaa ei siis sekoiteta tai jyrätä kylvön jälkeen. Yksivuotiset kannattaa kylvää keväällä. Keväällä monivuotiset kannattaa kylvää yksivuotisten tai suojaheinän kanssa. Parhaiten onnistut kylvämällä monivuotiset kun yöt ovat vielä viileitä.

Syksyllä monivuotiset kannattaa kylvää suojaheinän kanssa, voit halutessasi kylvää yksivuotiset seuraavana keväänä samalle paikalle monivuotisten joukkoon.

Kylvöaika

Niittykukkien siemenet voi kylvää keväällä, kesällä tai syksyllä. Kylvöaika vaikuttaa niittysiementen itämiseen ja taimivaiheen pituuteen.

Kevät (maalis-toukokuu): kasvupaikalla on kevät kosteutta ja yöt ovat kylmiä. Niittysiemenet itävät tasaisesti ja kasveilla on pitkä kasvukausi aikaa kasvattaa juuria ja lehtiä. Suurin osa kasveista kukkii seuraavana kesänä.

Kesä (kesä-elokuu): maaperän kosteus vaihtelee säiden mukaan. Osa siemenistä jää itämislepoon odottamaan syyssateita tai seuraavaa kevättä. Osa kasveista ehtii kasvaa riittävän suuriksi ja ne kukkivat seuraavana kesänä.

Syksy (syys-marraskuu): alkusyksyllä kylvetyistä siemenistä osa itää heti ja kasvit saattavat kukkia seuraavana vuonna. Myöhään syksyllä kylvetyt niittysiemenet jäävät odottamaan kevättä. Luonnollinen kylmäkäsittely saa niittysiemenet itämään tasaisesti kevään koittaessa.
Yksivuotiset ruiskaunokki, ruisunikko ja aurankukka kylvetään aikaisin keväällä, heti lumien sulettua. Tällöin niittysiemenet saavat luonnollisen kylmäkäsittelyn.  

Taimikasvatus

Luonnonkukat voi myös taimikasvattaa. Taimet istutetaan keväällä tai alkusyksystä. Taimikasvatus vie aikaa ainakin kaksi kuukautta.
Hyvin hitaasti itävät kasvit kylvetään suoraan maahan. Esim. vuokot ja kielo kukkivat ensimmäisen kerran aikaisintaan 4 – 6 vuoden kuluttua kylvöstä.

Suojaheinät

Niittykukat voi kylvää suojaheinän kanssa tai ilman sitä. Sopivia heinälajeja ovat punanata tai jäykkänata (n.50-100g / 100 m2) kuivalle kasvupaikalle ja nurmirölli (50-100g / 100 m2) kostealle kasvupaikalle. Niittyheinäseosta kylvetään 50-100g / 100 m2.

Suojaheinän etuja

Harvaan kylvetty suojaheinä suojaa kukkien taimia paahteelta ja rankkasateelta. Kukat kasvavat hitaasti, joten heinäkasvusto antaa niitylle vihreän yleisilmeen ensimmäisenä kesänä.

Suojaheinän haittoja

Heinät ja niittykukat kilpailevat keskenään elintilasta, vedestä ja ravinteista. Liian tiheäksi päässyt heinä valloittaa niityn, sillä kukat kehittyvät heiniä hitaammin.
Runsas heinäkasvusto kuivattaa juurillaan tehokkaasti pintamaan.

Muista olla kärsivällinen – niittykukat kehittyvät hitaasti!

Niityt ovat erilaisia

Kukkaniityn kehittymiseen vaikuttavat mm. maaperä, kylvöaika, säätilat, hoito, niityn kasvillisuus ja kasvien kilpailu.