Kukkaniitty ja luonnonkasvi sanastoa
Alkuperäinen kasvi
Kasvia sanotaan alkuperäiseksi, jos se kulkeutunut Suomeen viimeisen jääkauden jälkeen ihmisen toiminnasta riippumatta. Jääkausi päättyi n. 10 000 vuotta sitten. Esimerkiksi ahomansikka.
Arkeofyytti
Ihmisen tuoma kasvilaji ks. muinaistulokas.
Kaksivuotinen kasvi
Kasvi tekee ensimmäisenä kesänä juuristoa ja lehtiä, mutta ei kuki. Kasvi kukkii ja tekee siemeniä toisena kesänä. Seuraavana talvena kasvi yleensä kuolee. Mm. harakankello.
Kasviyhdyskunta
Samalla kasvupaikalla kasvavat kasvit, jotka kilpailevat valosta, vedestä, ravinteista ja kasvutilasta.
Kasvualusta
Ne maakerrokset, joihin kasvin juuret kiinnittyvät ja joissa ne kasvavat.
Koristekasvi
Yksi- tai kaksivuotinen jalostettu usein ulkomailta tuotu kasvi. Mm.yksivuotinen kehäkukka ja kaksivuotinen sormustinkukka.
Kukkaniitty
Rakennettuun ympäristöön perustettu tai hoidolla niityksi ohjattu maisemaniitty. Kasvillisuudessa suositaan kukkakasveja ja heinät toimivat suojaheininä kukkakasveille.
Kulttuurimaisema
Maisema, missä ilmenee ihmisen vaikutus.
Luonnonkasvi
Kasvilaji, joka muodostaa luonnontilaisia kasviyhdyskuntia ja leviää ihmisestä riippumatta.
Luonnonniitty
Luontaisesti syntynyt niitty, kuten kallioniitty, tunturiniitty tai tulvaniitty. Niityt ovat avoimia ja valoisia kasvupaikkoja, missä harva puusto ja pensaat eivät varjosta allaan olevaa kasvustoa. Runsas valoisuus näkyy runsaana kukintana.
Monivuotinen kasvi
Kasvi, joka tekee ensimmäisenä kesänä juuria ja lehtiä, mutta kukkii aikaisintaan toisena kesänä. Esimerkiksi kielo ja kissankello
Muinaistulokas kasvi
Muinaistulokas eli arkeofyytti kasvi on tullut Suomeen ihmisen mukana esihistoriallisella tai keskiajalla (1600-luvulla). Kasvi on ottanut pysyvän aseman luonnossa. Esim. ketoneilikka ja päivänkakkara.
Niittykasvi
Kaikki niityillä viihtyvät ruohovartiset kasvit: kukka- ja heinäkasvit. Esimerkiksi näyttävästi kukkiva päivänkakkara ja koristeellinen heinä nuokkuhelmikkä
Niittykukka
Niityillä viihtyvä näyttävästi kukkiva ruohovartinen luonnonkasvi.
Niittysiemen
Niittykasvien siemenet, jotka on tuotettu lisäysviljelemällä.
Perenna
Monivuotinen jalostettu kasvi tai puutarhaan perennaksi tuotu luonnonkukka. Mm. lehtoakilleija tai luonnon keltamaksaruoho.
Perinnemaisema
Perinteinen kulttuurimaisema, joka jaetaan perinnebiotooppeihin sekä rakennettuun perinnemaisemaan.
Perinnebiotooppi
eli perinnemaisemien niitty on syntynyt metsien raivauksen ja kaskeamisen sekä tulvamaiden kuivattamisen seurauksena.
Puoliloinen
Kasvi, joka ottaa osan ravintoa toisilta eläviltä kasveilta ja häiritsee niiden kasvua. Lähinnä heinillä loisivia niittykukkia ovat isolaukku, lehtomaitikka ja ketosilmäruoho
Putkilokasvi
Kasvi, jolla on juuri, varsi ja lehdet. Veden ja ravinteiden kuljetuksesta vastaavat putkimaiset solut. Putkilokasveihin luetaan kaikki sanikkaiset ja siemen- eli kukkakasvit. Suomessa tavataan vakituisesti noin 1300 putkilokasvilajia.
Rakennettu perinnemaisema
Kulttuurimaiseman historialliset rakennukset lähiympäristöineen sekä varhaisen liikenteen, teollisuuden ja asuinympäristöjen maisemat ja puutarhat.
Ruohovartinen luonnonkasvi
Pehmeävartinen kasvi, jonka maanpäälliset osat yleensä kuolevat talveksi.
Siemenkasvi
Kukkakasvi: puut, pensaat, varvut, ruohot ja heinät.
Suojaheinä
Niitylle kylvettävä heinäkasvusto. Heinät estävät maanpinnan eroosiota ja suojaavat niittykukkien taimia paahteelta ja rankkasateilta.
Uustulokas kasvi
Kasvi on saapunut tänne ihmisen mukana 1600-luvun jälkeen. Mm. pihasaunio ja puistolemmikki.
Vakiintunut uustulokas on levinnyt luonnossa omin voimin.
Satunnainen uustulokas ei ole vielä ehtinyt saada vakiintunutta jalansijaa.
Yksivuotinen kasvi
Kasvi, joka kasvaa, kukkii ja tekee siementä yhden kesän aikana. Esimerkiksi keto-orvokki ja ruiskaunokki
